Ensin ihmepelastaja oli eläkeiän nosto. Sitä
hierottiin kymmenen vuotta. Nyt talouden pelastaa työajan nosto. Vai
pelastaako? Pohditaanpa hetki, kenen työaikaa todella kannattaisi nostaa.
Julkinen sektori, noin puoli miljoonaa
työntekijää: opettajat, sairaanhoitajat, lääkärit, palomiehet, armeija,
sosiaalityöntekijät, virastojen virkamiehet, poliisi, jne. Työajan pidentäminen
ei paranna Suomen talouden tilaa.
Elinkeinoelämä. Yritykset, joiden
tuotteet eivät nyt syystä tai toisesta käy kaupaksi. Työajan pidentäminen ei
ratkaise ongelmaa.
Yritykset, joiden tuotteet ja palvelut käyvät kaupaksi. Työajan pidentäminen tuo lisää rahaa kansatalouteen, ehkä. Eli vain, jos työajan pidentämisellä on suora korrelaatio tavaroiden ja palveluiden myynnin lisäykseen. Ellei sitten työajan pidentäminen näy tuotteiden ja palveluiden hinnoissa ja aiheuta hintakilpailuongelmia.
Näkemys: Julkisen sektorin on oltava
mahdollisimman virtaviivainen, tehokas ja tarkoituksenmukaisesti palveleva. Työllistymisen
kannustinloukut on purettava ja työllistäminen tehtävä yrityksille helpoksi. Työnteon on AINA oltava taloudellisesti houkuttelevaa. Yhteiskunta
tai työttömyyskassa takaa perustoimeentulon työttömyyden aikana. Ja yhteiskunnan
on oltava turvallinen, jotta investointeja uskalletaan tehdä.
Elinkeinoelämä kyllä ymmärtää, että sen vastuulla ovat uudet innovaatiot sekä
tuotteiden ja palveluiden kilpailukykyisyyden varmistaminen.
Siis oletko sitä mieltä, että hallituksen linjaukset ovat oikeita vai vääriä? En oikein osaa päätellä tuosta blogitekstistä.
VastaaPoistaKaisa R
Työajan nostolla mielestäni juuri tässä tilanteessa kun markkinat ei vedä on aika vähän vaikutusta. Liian suuren huomion se on saanut.
VastaaPoistaJorma Myyryläinen /kommentoi LinkedInissä:
VastaaPoistaAivan. Työajanpidennys oikeastaan vain laskee tuottavuutta jollei lisätyllä työajalla tuotetuille lisätavaroille ja -palveluille ole kysyntää. Jos tulot ei lisäänny, kysyntä vähenee koska on vähemmän aikaa kuluttaa mutta ei enempää rahaa. Toisaalta samaan aikaan työajan pidentyessä tarvitaan saman tuotannon tekemiseen vähemmän väkeä eli todennäköisesti työttömyys lisääntyy.
Vaihtoehto olisi kai työajan lyhentäminen, vaikkapa kuuteen tuntiin. Kokeillut esimerkit osoittavat, että silloin tehtyä työaikaa kohden laskettuna tuottavuus nousee niin, että työajanlyhennys voidaan tehdä palkkoja alentamatta, s.o. kulutusta vaarantamatta. Erityisenä lisäetuna voisi pitää myös sitä, että ilman tavallisia vuorotyön haittoja, voidaan siirtyä 6+6 -järjestelyyn. Silloin työpaikoilla olisi 12 tunnin miehitys ja työtilat, työkalut ja muut investoinnit tehokkaammassa käytössä kuin nykyisellä 7,5-8 tunnin työpäivillä. less
Minusta herra Bloggaaja sotkee nyt kaksi asiaa keskenään eli hallituksen lyhyen ja pitkän tähtäimen tavoitteet. Nykyinen taloustilanne ei ole vain Suomen ongelma, vaan lama on "kaikkialla". Työajan pidennyksellä hallitus tavoittelee Suomen kilpailukyvyn parantamista suhteessa kilpailijamaihin pidemmällä tähtäyksellä. Jos samoilla kustannuksilla (=palkka ei muutu) tuotetaan enemmän tavaroita ja palveluita (=pidempi työaika), niin tuotosten määrä kasvaa samalla kun hinta halpenee, mistä taas seuraa kilpailukyvyn parantaminen.
VastaaPoista