EU-ero vai euroero?

Suomen EU-ero eli Fixit on uhkarohkea hanke.

 

Jos Suomi eroaa EU:sta, eroamme myös Eruroopan vapaakauppaunionista ETA:sta. Onko Suomella mitään lihaksia neuvotella uusia vapaakauppasopimuksia EU:n kanssa? Onko briteillä? Euroopan näkövinkkelistä Suomi ja Britannia ovat aivan eri sarjan vastustajia.

 

Kun Suomen EU-eroa haikaillaan  ja mahdollinen Fixit-äänestys järjestetään, on edellämainittu hyvä pitää mielessä. Muuten tulee sellainen käsitys, että voimme jättää ikävän direktiivi-EU:n taakse, mutta pitää kivan kauppa-EU:n.

Kokonaan toinen asia on sitten se, että mielestäni EU:n pitää palata juurilleen, vähentää poliittista vaikuttamista jäsenmaihin, lopettaa ingeraation edistäminen kuin käärmettä pyssyyn (tai Guggenheimia Helsinkiin) ja keskittyä talouteen ja turvallisuuteen. Tämä edellyttää myös EU-byrokratian pienentämistä, koska tuhansien EU-virkamiesten tehtävänä on kehittää uuisa normeja.

 

Mikäli Suomi eroaisi EU:n vapaakauppa-alueesta eikä se saisi enää neuvoteltua vastaavia sopimuksia itselleen, on meillä aina vanha hyvä ystävä, joka avosylin edistää kauppaa ja muutakin yhteistyötä kanssamme. Venäjä.

 

Euroero? Olisiko jo aika?

 

Se onkin paljon mielenkiintoisempi eikä niin uhkarohkea hanke kuin EU-ero. Siteeraan tässä Helsingin yliopiston professori Vesa Kanniaista ja lopussa on linkki hänen kolumniinsa. Hän näkee eurolle kolme eri kehitysvaihtoehtoa.

 

"Euroopan rahaliitolle on kolme mahdollista kehityssuuntaa. Yhtenä vaihtoehtona on luoda helikopterirahaan perustuva hyperinflaatio, joka nollaa velat. Nykyinen määrällinen elvytys on lasten leikkiä sen rinnalla. Saksan traumaattiset kokemukset hyperinflaatiosta vuodelta 1923 merkitsevät sitä, että Saksa ei tule tätä hyväksymään. Mieluummin se jättää euron ja palaa Saksan markkaan.

 

Toinen ratkaisu on se, että EKP tykönään kehittää rinnakkaisvaluuttamallin, jonka puitteissa kaikki euromaat ottavat samaan aikaan uudelleen käyttöön omat kelluvat valuutat euron jatkaessa yhteisenä rahana. Helppoa tämä ei tule olemaan. Sen osoittaa se selvitystyö, jonka EuroThinkTankin tutkijat valtiot.tri Tuomas Malisen johdolla ja lukuisten asiantuntijoiden kuulemisella ovat laatineet siltä varalta, että jokin maa ajautuisi tilaan, jossa se ei voisi jatkaa jäsenyyttään.

 

Vaihtoehtojen joukkoon kuuluu kolmantena euron jatkaminen nykymuotoisena mutta hyvinvointitappioita tuottavana yhteisvaluuttana. Tämän vaihtoehdon toteutuminen on ennen kaikkea kiinni Italian ja Ranskan taloudellisesta ja poliittisesta kehityksestä."

 

http://vesa-kanniainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225661-mika-on-euron-kohtalo?ref=karuselli

 

Itä-Helsinki on veitsenterällä

Tutkimus: huono-osaisuuden leviäminen kytköksissä vieraskielisyyteen

Huono-osaisuus leviää Itä-Helsingissä nyt erityisesti vieraskielisten takia. Helsingin yliopiston tutkijat Matti Kortteinen ja Mari Vaattovaara julkaisivat marraskuussa 2015 kortteli korttelilta tehdyn tutkimuksen siitä, kuinka Helsingin sisäinen alueellinen eriytyminen ja huono-osaisuus on kehittynyt ja kasautunut. Tämän tekstin lopussa on linkki tutkimukseen. Tutkijoiden havainto on, että uusi alueellinen huono-osaisuus pääosin syntyy aiemmin syntyneen, alueellisesti kasautuneen huono-osaisuuden kupeeseen. Huono-osaisuuden ydinalueet pääkaupunkiseudun sisällä keskittyvät ennen muuta Helsinkiin. Voimakkaimmin Helsingin sisällä nousee sellainen itäinen aluekokonaisuus, joka karkein piirtein asettuu itäisen suurpiirin päälle (eli Itä-Helsinki).

Tutkijoiden kortteli korttelilta laatima kartta osoittaa, kuinka vuosina 2000 ja 2010 alimpaan kvintiiliin kuuluneet ruudut ovat pääasiassa ilmestyneet niiden ruutujen naapurustoon, jotka olivat tällä tavoin huono-osaisia jo vuonna 1990. Suora lainaus: "Alueellinen huono-osaisuus tämän ajanjakson aikana on siis paitsi voimistunut myös liittynyt aiempaa tiukemmin vieraskielisen väestön esiintyvyyteen.”

Omat johtopäätelmäni ja ehdotukseni

Olen itsekin havainnut, kuinka maahanmuuttajien lukumäärä on selvästi kasvanut 2000-luvulla Itä-Helsingissä. Ja kun tutkijoiden raportin lukee huolella (tosin se on raskasta akateemista kieltä) selviää, kuinka huono-osaisten kortteleiden naapurikortteli muuttuu myös huono-osaiseksi. Keskituloiset muuttavat pois. En väitä, että maahanmuuttajien lisääntyminen alueella on ainoa selittävä tekijä, mutta kuten tutkijatkin huomauttavat, sen selittävä merkitys on 2000-luvulla selvästi kasvanut. Nyt pitää viimeistään toimia, kun tuhansia turvapaikanhakijoita on ”väkisin” muuttamassa Helsinkiin. Virkamiehet ovat arvioineet, että oleskeluluvan saaneista ainakin puolet hakeutuu Helsinkiin.

Ajan PS piirimme hallituksessa ja valtuustossa (jos sinne valitaan 2017) seuraavia toimenpiteitä:

• Helsinkiin ja erityisesti Itä-Helsinkiin määrätään kaupungin vuokra-asuntoihin kiintiöt kantahelsinkiläisille TAI muutetaan vuokrahakijoiden valintakriteereitä siten, että todetaan kaupungin vuokra-asuntojen olevan tarkoitettu ”lähtökohtaisesti” helsinkiläisille. Tuo sana ”lähtökohtaisesti” antaa mahdollisuuden tarveharintaan helsinkiläisten pienituloisten eduksi ja varsikin Itä-Helsingissä. Ja sehän on se perimmäinen syy, miksi helsinkiläiset veronmaksajat rahoittavat kaupungin vuokra-asuntotuotantoa.
• Kaupungin vuokra-asuntoja ei enää rakenneta Itä-Helsinkiin, ne rakennetaan pohjoiseen, länteen, keskiseen ja eteläiseen suurpiiriin.
• On myös pohjamutia myöten selvitettävä, mikä oikeus turvapaikanhakijoilla on muuttaa Helsinkiin esimerkiksi Kuopiosta, vaikka tulijoille ei ole osoittaa täältä asuntoa tai työtä. Hallituksella on oikeus rajoittaa turvapaikanhakijoiden ilmoittautumista vain yhden kaupungin, eli Helsingin asukkaiksi
• Näillä toimenpitetillä varmistetaan, ettei koko Itä-Helsingistä tule vähitellen tavallisille työssäkäyville keski- ja pienituloisille perheille "mahdotonta" aluetta asua. Brysselin tapahtumat osoittavat, miten vaarallista on, jos kaupunginosa muuttuu erilliseksi saarekkeeksi.

Lisäksi kaupungin asuntoja jakavat virkamiehet ovat lehdistössä todenneet, että turvapaikanhakijoille, jotka ovat tulossa Helsinkiin hankitaan asunnot vaikka yksityisiltä vuokramarkkinoilta. Oho! Tämä tietysti nostaa Helsingin jo valmiiksi mahdottoman korkeita vuokria. Jos näin menetellään, tulen vetoamaan yhdenvertaisuuslakiin ja tasa-arvolakiin ja vaatimaan kaikille vuokra-asuntojonossa oleville kantahelsinkiläisille kaupungin maksamaa yksityistä vuokra-asuntoa.

Lopuksi. Inhimillisyyteen kuuluu toisten hädässä olevien auttaminen. Suomen on jatkossakin otettava pakolaisia, ja lähinnä perheitä, kuten vuoteen 2015 saakka YK:n alaisilta pakolaisleireiltä. Ei salakuljettajien ylläpitämältä ohituskaistalta. Tästä teemasta kirjoitin blogissani alkukesästä (ks. Näkemyksiä välilehti).

(Lisäys, teimme helsinkiläisten lisäpisteistä valtuustoaloitteen 2.2.2017, asia etenee nyt Helsingin byrokratiassa)

Jos pidit tätä artikkelia tärkeänä, jaa sitä eteenpäin vaikka Facebookissa. Kiitos.

Katso myös Tuomas Peltomäen tv-ajankohtaisohjelma Viikon uutiset (HS): Bryssel on tehnyt järkyttäviä virheitä maahanmuutossa - toistaako Suomi saman?

http://nyt.fi/a1458960442928

Linkki yliopiston tutkimukseen Helsingin huono-osaisuuden leviämisestä ja sen syistä.

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129586/YP1506_KortteinenVaattovaara.pdf?sequence=2

Hyvä kotouttaminen ei voi Suomessa koskea massoja.

Brysselin tapahtumat ovat nostaneet taas esille kysymyksiä siitä, kuinka voimme torjua terrorismia. Esimerkiksi Kokoomus nostaa FB-sivullaan näyttävästi esille suomalaisen marginaalirasismin, näin tekee myös Helsingin Sanomat.

Moni toteaa aivan oikein, että ISIS järjestäytyy ja sitä johdetaan Irakissa ja Syyriassa. Siksi ISIS pitäisi nujertaa omassa kalifaatissaan. Samoin todetaan, että Euroopassa radikalisoitumista muslimien keskuudessa tapahtuu, jos he ovat työttömiä ja syrjäytyneitä.

Itse en usko, että maamme marginaalisen rasismin torjunta on ratkaisu mahdollisesti täällä syntyviin ongelmiin. Rasismi on edelleen Suomessa vähäistä, vaikka siitä kirjoittelu on selvästi lisääntynyt. Jokaiseen mahdolliseen tapaukseen reagoidaan nyt herkästi ja rasismi saadaan näyttämään joltain uudelta ilmiötä. Rasismia ei ole se, jos moni ihmettelee, miksi otamme salakuljettajien tuomia ja Euroopan läpi matkustaneita nuoria miehiä maahamme ja tarjoamme heille välittömästi asunnon, koulutuksen ja sosiaaliturvan. Nyt emme siis ota kiintiöpakolaisia YK:n alaisilta pakolaisleireiltä.

Millaisella maahanmuuttopolitiikalla ehkäisemme, syrjäytymiseen ja terrorismin kasvu?  Ratkaisu: otamme Suomeen aitoja pakolaisia vain sen verran kun pystymme heitä hyvin kotouttamaan. Niin tehtiin ennen vuotta 2015 ja tähän käytäntöön pitää nyt palata. Näin todelliset sota- ja vainopakolaiset saavat turvaa, koulutusta ja työtä. He saavat vuokra-asuntoja muiden suomalaisten joukosta. Etenkään pääkaupunkiseudulle ei silloin synny Ruotsin kaltaisia slummeja, joissa maahanmuuttajat ovat työttöminä ja elävät täysin omissa kulttuureissaan. Kulttuureissa joiden monet tavat ovat usein lainsäädäntömme vastaisia, kuten naisten ja tyttöjen alistaminen. Juuri näissä slummeissa on terrorismin kasvualusta. 

Suomi on pieni maa ja veronmaksajien rahoittamat sosiaalibudjetit eivät kestä kovin suuren joukon kotouttamista. Kenenkään etu ei voi olla suurten joukkojen kotoutumattomuus ja syrjäytyminen.

Helsingillä ei näkemystä tulevista asukkaistaan

Kumma kyllä ei todellakaan ole. Olen ruvennut ihmettelemään viimeaikojen Helsingin asuntouutisten kohdalla kolmea pointtia:

1. Tapahtuuko Helsingin kasvu luonnonlain mukaisesti ilman vaihtoehtoja?
2. Onko todella niin, että turvapaikanhakijoiden tulvaa Helsinkiin ei voi rajoittaa?
3. Koska kysyntää on paljon ja tarjontaa liian vähän, niin miksi rakentamiseen tarvitaan     veronmaksajien tukea?

Jatkuvasti lehdissä kirjoitetaan, että koska Helsinkiin tulijoiden määrä sen kun paisuu, niin asuntoja pitäisi rakentaa joka vuosi 5600 kappaletta. Tutkijat myös visioivat, että Helsinkiin tulee uusia asukkaita kymmenen vuoden sisällä noin 100 000. Mennäänkö tässä tutkijoiden ennustusten mukaan? Eikö Kokoomuksen ja Vihreiden johtamalla valtuustolla ole mitään visiota Helsingistä 2025? Paitsi, että lisää pitää rakentaa ainakin Malmin lentokentälle ja Keskuspuistoon!

Kaikille on varmaan selvää, että Helsingin valtuusto hyväksyy rakentamiskaavat.  Kaavat vaikuttavat siihen, kuinka paljon, mihin ja minkälaisia veronmaksajia ja asukkaita Helsinkiin halutaan ja keitä tänne saapuu. Itse en ole tällaista valtuuston visiota 2025 asukkaistaan nähnyt. Tuntuu kuin Helsinki ajelehtisi ajopuuna historian virran pyörteissä. Luulisi, että tämä visio olisi ensi vuoden kunnallisvaalien yksi pääteemoista Helsingissä. Tuon visio laatiminen ja toimeenpano on helsinkiläisten poliitikkojen tärkeimpiä tehtäviä. Varmasti myös puolueilla on Helsingin tulevaisuudesta erilaisia näkemyksiä. Ne on nyt saatava helsinkiläisten vertailtaviksi.

Arvioidaan, että noin puolet turvapaikanhakijoista ja oleskeluluvan saaneista tulee ”väkisin” Helsinkiin. Puhutaan, että kaupunki alkaa etsiä heille asuntoja yksityisiltä markkinoilta, jos kaupungilla ei ole tarjota vuokra-asuntoja. Mitäköhän asunnottomat tai vuokrajonoissa pitkästyvät ns. kantahelsinkiläiset ajattelevat tällaisesta palvelusta, josta he eivät osaisi uneksiakaan? Toteutuuko tasa-arvolaki tai yhdenvertaisuuslaki? Saksassa mietitään, miten valtio voisi ohjata oleskeluluvan saaneiden sijoittumista maassa. Helsinkiin tulo ei siis ole luonnonlaki, sijoittumista voidaan ohjata, jos niin halutaan. Pitää vain täsmentää muutamaa pykälää, joissa määritellään keillä on oikeus esim. kaupungin vuokra-asuntoon ns. kiireellisenä tapauksena. Eikä kaupunki tähänkään asti ole rapuissa eläville asunnottomille hakenut asuntoja yksityisiltä vuokramarkkinoilta. Miksi siis nyt? Taas nousee kysymys, keitä tänne on kaavailtu, koska ja kuinka paljon. Helsinki on itsenäinen kaupunki ja tekee nämä päätökset ihan itse.

Toisessa blogissani referoin Helsingin yliopiston tutkimusta Itä-Helsingistä, blogini otsikko on Itä-Helsinki on veitsenterällä. Lue blogi ja ymmärrät, miksi Itä-Helsingin  kehitys huolettaa minua suuresti.

Asuntoministeri Tiilikaisen (Kesk) mukaan ”rakentamisen lisääminen on valtiovallan toiveissa, parhaillaan selvitetään, löytyykö hallituksella mahdollisuuksia vastaantuloon”. Siis mihin veronmaksajien pitäisi tulla nyt asuntosijoittajia ja rakentajia vastaan? Ymmärtäisin, jos Kajaania haluttaisiin pitää väkisin asuttuna, että sinne rakennettaisiin valtion ja kunnan tuella halpoja taloja. Mutta Helsingissähän on ylikysyntää, rakentaminen on täällä hyvä bisnes. Pitääkö vielä suurempien voittojen toivossa kupata vielä veronmaksajatkin. Ja jos joku ajattelee, että VVO ja kumppanit rakentavat vähävaraisille helsinkiläisille asunnontarvitsijoille edullisia asuntoja, niin kannattaa googlata viimeaikaisia uutisia noista toimijoista.

Visiot pöytään Helsingin asukasrakenteesta 2025 kiitos ja ensi vuonna niistä äänestämään.