maanantai 1. helmikuuta 2016

Helsingillä ei näkemystä tulevista asukkaistaan

Kumma kyllä ei todellakaan ole. Olen ruvennut ihmettelemään viimeaikojen Helsingin asuntouutisten kohdalla kolmea pointtia:
1. Tapahtuuko Helsingin kasvu luonnonlain mukaisesti ilman vaihtoehtoja?
2. Onko todella niin, että turvapaikanhakijoiden tulvaa Helsinkiin ei voi rajoittaa?
3. Koska kysyntää on paljon ja tarjontaa liian vähän, niin miksi rakentamiseen tarvitaan     veronmaksajien tukea?
Jatkuvasti lehdissä kirjoitetaan, että koska Helsinkiin tulijoiden määrä sen kun paisuu, niin asuntoja pitäisi rakentaa joka vuosi 5600 kappaletta. Tutkijat myös visioivat, että Helsinkiin tulee uusia asukkaita kymmenen vuoden sisällä noin 100 000. Mennäänkö tässä tutkijoiden ennustusten mukaan? Eikö Kokoomuksen ja Vihreiden johtamalla valtuustolla ole mitään visiota Helsingistä 2025? Paitsi, että lisää pitää rakentaa ainakin Malmin lentokentälle ja Keskuspuistoon!
Kaikille on varmaan selvää, että Helsingin valtuusto hyväksyy rakentamiskaavat.  Kaavat vaikuttavat siihen, kuinka paljon, mihin ja minkälaisia veronmaksajia ja asukkaita Helsinkiin halutaan ja keitä tänne saapuu. Itse en ole tällaista valtuuston visiota 2025 asukkaistaan nähnyt. Tuntuu kuin Helsinki ajelehtisi ajopuuna historian virran pyörteissä. Luulisi, että tämä visio olisi ensi vuoden kunnallisvaalien yksi pääteemoista Helsingissä. Tuon visio laatiminen ja toimeenpano on helsinkiläisten poliitikkojen tärkeimpiä tehtäviä. Varmasti myös puolueilla on Helsingin tulevaisuudesta erilaisia näkemyksiä. Ne on nyt saatava helsinkiläisten vertailtaviksi.
Arvioidaan, että noin puolet turvapaikanhakijoista ja oleskeluluvan saaneista tulee ”väkisin” Helsinkiin. Puhutaan, että kaupunki alkaa etsiä heille asuntoja yksityisiltä markkinoilta, jos kaupungilla ei ole tarjota vuokra-asuntoja. Mitäköhän asunnottomat tai vuokrajonoissa pitkästyvät ns. kantahelsinkiläiset ajattelevat tällaisesta palvelusta, josta he eivät osaisi uneksiakaan? Toteutuuko tasa-arvolaki tai yhdenvertaisuuslaki? Saksassa mietitään, miten valtio voisi ohjata oleskeluluvan saaneiden sijoittumista maassa. Helsinkiin tulo ei siis ole luonnonlaki, sijoittumista voidaan ohjata, jos niin halutaan. Pitää vain täsmentää muutamaa pykälää, joissa määritellään keillä on oikeus esim. kaupungin vuokra-asuntoon ns. kiireellisenä tapauksena. Eikä kaupunki tähänkään asti ole rapuissa eläville asunnottomille hakenut asuntoja yksityisiltä vuokramarkkinoilta. Miksi siis nyt? Taas nousee kysymys, keitä tänne on kaavailtu, koska ja kuinka paljon. Helsinki on itsenäinen kaupunki ja tekee nämä päätökset ihan itse.

Toisessa blogissani referoin Helsingin yliopiston tutkimusta Itä-Helsingistä, blogini otsikko on Itä-Helsinki on veitsenterällä. Lue blogi ja ymmärrät, miksi Itä-Helsingin  kehitys huolettaa minua suuresti.
Asuntoministeri Tiilikaisen (Kesk) mukaan ”rakentamisen lisääminen on valtiovallan toiveissa, parhaillaan selvitetään, löytyykö hallituksella mahdollisuuksia vastaantuloon”. Siis mihin veronmaksajien pitäisi tulla nyt asuntosijoittajia ja rakentajia vastaan? Ymmärtäisin, jos Kajaania haluttaisiin pitää väkisin asuttuna, että sinne rakennettaisiin valtion ja kunnan tuella halpoja taloja. Mutta Helsingissähän on ylikysyntää, rakentaminen on täällä hyvä bisnes. Pitääkö vielä suurempien voittojen toivossa kupata vielä veronmaksajatkin. Ja jos joku ajattelee, että VVO ja kumppanit rakentavat vähävaraisille helsinkiläisille asunnontarvitsijoille edullisia asuntoja, niin kannattaa googlata viimeaikaisia uutisia noista toimijoista.
Visiot pöytään Helsingin asukasrakenteesta 2025 kiitos ja ensi vuonna niistä äänestämään.