tiistai 8. marraskuuta 2016

EU-ero vai euroero?

Suomen EU-ero eli Fixit on uhkarohkea hanke.
 
Jos Suomi eroaa EU:sta, eroamme myös Eruroopan vapaakauppaunionista ETA:sta. Onko Suomella mitään lihaksia neuvotella uusia vapaakauppasopimuksia EU:n kanssa? Onko briteillä? Euroopan näkövinkkelistä Suomi ja Britannia ovat aivan eri sarjan vastustajia.
 
Kun Suomen EU-eroa haikaillaan  ja mahdollinen Fixit-äänestys järjestetään, on edellämainittu hyvä pitää mielessä. Muuten tulee sellainen käsitys, että voimme jättää ikävän direktiivi-EU:n taakse, mutta pitää kivan kauppa-EU:n.

Kokonaan toinen asia on sitten se, että mielestäni EU:n pitää palata juurilleen, vähentää poliittista vaikuttamista jäsenmaihin, lopettaa ingeraation edistäminen kuin käärmettä pyssyyn (tai Guggenheimia Helsinkiin) ja keskittyä talouteen ja turvallisuuteen. Tämä edellyttää myös EU-byrokratian pienentämistä, koska tuhansien EU-virkamiesten tehtävänä on kehittää uuisa normeja.
 
Mikäli Suomi eroaisi EU:n vapaakauppa-alueesta eikä se saisi enää neuvoteltua vastaavia sopimuksia itselleen, on meillä aina vanha hyvä ystävä, joka avosylin edistää kauppaa ja muutakin yhteistyötä kanssamme. Venäjä.
 
Euroero? Olisiko jo aika?
 
Se onkin paljon mielenkiintoisempi eikä niin uhkarohkea hanke kuin EU-ero. Siteeraan tässä Helsingin yliopiston professori Vesa Kanniaista ja lopussa on linkki hänen kolumniinsa. Hän näkee eurolle kolme eri kehitysvaihtoehtoa.
 
"Euroopan rahaliitolle on kolme mahdollista kehityssuuntaa. Yhtenä vaihtoehtona on luoda helikopterirahaan perustuva hyperinflaatio, joka nollaa velat. Nykyinen määrällinen elvytys on lasten leikkiä sen rinnalla. Saksan traumaattiset kokemukset hyperinflaatiosta vuodelta 1923 merkitsevät sitä, että Saksa ei tule tätä hyväksymään. Mieluummin se jättää euron ja palaa Saksan markkaan.
 
Toinen ratkaisu on se, että EKP tykönään kehittää rinnakkaisvaluuttamallin, jonka puitteissa kaikki euromaat ottavat samaan aikaan uudelleen käyttöön omat kelluvat valuutat euron jatkaessa yhteisenä rahana. Helppoa tämä ei tule olemaan. Sen osoittaa se selvitystyö, jonka EuroThinkTankin tutkijat valtiot.tri Tuomas Malisen johdolla ja lukuisten asiantuntijoiden kuulemisella ovat laatineet siltä varalta, että jokin maa ajautuisi tilaan, jossa se ei voisi jatkaa jäsenyyttään.
 
Vaihtoehtojen joukkoon kuuluu kolmantena euron jatkaminen nykymuotoisena mutta hyvinvointitappioita tuottavana yhteisvaluuttana. Tämän vaihtoehdon toteutuminen on ennen kaikkea kiinni Italian ja Ranskan taloudellisesta ja poliittisesta kehityksestä."
 
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti